Biovoima
Biovoima
Omavaraista energiaa omista jätteistä
Bioenergialla tarkoitetaan uusiutuvan eloperäisen aineen polttamisesta saatua energiaa. Polttoon soveltuvaa biomassaa saadaan muun muassa elintarviketeollisuuden tai maatalouden jätteistä. Biovoima luokitellaan päästöneutraaliksi, koska biomassan poltosta vapautuva hiilidioksidi imeytyy ajan saatossa takaisin kasvavaan biomassaan. Suomen uusiutuvasta sähköstä kolmasosa tuotetaan biovoimalla.
Maataloudessa biovoiman raaka-aineiksi saadaan lantaa sekä muuta eläin- ja
kasvijätettä. Suomen yli 2 000 000 peltohehtaaria kattaa kuitenkin vain 8 %
maamme pinta-alasta, kun metsien osuus on 75 %. Suomen bioenergian korkeat
tuotantoluvut ovatkin pääosin metsiemme ansiota.
Energiapuuta ei tarvitse erikseen kasvattaa, vaan bioenergian tuotannossa hyödynnetään
pelkästään metsänhoidon sivutuotteita, kuten hakkuutähteitä, pienpuuta, kuorta, purua,
haketta tai muutoin teollisuuteen soveltumatonta puuta. Valtaosa kotimaisesta bioenergiasta
tuotetaan ja kulutetaan metsätaloudessa.
Valtaosa Suomen biovoimasta menee metsään
Biomassaa poltetaan sellaisenaan lämmön ja sähkön tuottamiseksi. Siitä voidaan jalostaa myös polttonestettä, kuten biodieseliä, tai polttokaasua, kuten biometaania. Puhtaan biopolttoaineen käyttö erityisesti tieliikenteessä on teknisesti vaivatonta. Suomen tavoite on nostaa biopolttoaineiden osuutta liikennekäytössä 30 % vuoteen 2030 mennessä. Hapettomassa tilassa mädäntyvä biomassa synnyttää luonnostaan biokaasua, pääosin metaania. Biokaasun hyötykäytön kehittäminen onkin ensiarvoista muun muassa maatiloilla ja jätteenkäsittelylaitoksissa, joissa sitä välttämättä kehittyy. Jätevedenpudistamoiden biokaasusta hyödynnetään jo 90 % ja kaatopaikkojen biokaasustakin vähintään puolet. Biopolttoaineen hyödyntäminen sähkön tuotannossa ei ole kovin kannattavaa sen matalan hyötysuhteen vuoksi. Hyötysuhde biopolttoaineilla sähköntuotannossa on noin 35 %, mutta lämmitykseen sen energiasta voidaan hyödyntää jopa 90 %.
Miten biokaasua tuotetaan?
1 Biokaasulaitokselle tulevat jätteet murskataan jatkokäsittelyä varten.
2 Jätemassa siirretään bioreaktoriin, jossa mikrobit hajottavat sitä hapettomissa olosuhteissa tuottaen biokaasua.
3 Reaktorissa muodostunut kaasu kerätään laitoksen kaasukupuun.
4 Biokaasusta tuotetaan kaasumoottorin avulla lämpöä ja sähköä.
5 Reaktorista tuleva käsittelyjäännös voidaan käyttää lannoitteena.
"Uskomatonta, miten lehmän lietteestä voidaan tuottaa sähköä ja vielä myydä sitä ulos. Aika kova juttu, että liete, jota siis tulee aivan valtavia määriä vuorokaudessa, voidaan hyötykäyttää ja jopa saada tuottamaan."
Kaasua nautakarjasta peltilehmiin
Biomassaa poltetaan sellaisenaan lämmön ja sähkön tuottamiseksi. Siitä voidaan jalostaa myös polttonestettä, kuten biodieseliä, tai polttokaasua, kuten biometaania. Puhtaan biopolttoaineen käyttö erityisesti tieliikenteessä on teknisesti vaivatonta. Suomen tavoite biopolttoaineiden osuudesta liikennekäytössä on 30 % vuoteen 2030 mennessä.
Hapettomassa tilassa mädäntyvä biomassa synnyttää luonnostaan biokaasua, pääosin metaania. Biokaasun hyötykäytön kehittäminen onkin ensiarvoista muun muassa maatiloilla ja jätteenkäsittelylaitoksissa, joissa sitä välttämättä kehittyy. Jätevedenpudistamoiden biokaasusta hyödynnetään jo 90 % ja kaatopaikkojen biokaasustakin vähintään puolet. Biopolttoaineen hyödyntäminen sähkön tuotantoon ei ole kovin kannattavaa sen matalan hyötysuhteen vuoksi. Hyötysuhde biopolttoaineilla sähköntuotannossa on noin 35 %, mutta lämmitykseen sen energiasta voidaan hyödyntää jopa 90 %.
